Se istahtaa mun pöytään
Pauli Hanhiniemi, Costello Hautamäki
Se istahtaa mun pöytään ja nappaa savukkeen
Ja se viipyy vaieten mua silmiin katsellen
Se istahtaa mun pöytään kuin ohimennessään
Kun se nousee paikaltaan
Kuin ei ois ollutkaan hymynhäivän saan
Tän veijarin mä tunnen jostakin
On otteet enkelin taivaan tai Helvetin
Se istahtaa mun pöytään ei kysymystäkään
Se minut löytää uudestaan
Vaikka vaihdan kuppilaa mä mistä muistan sen
Saa kysytyksi en
Kun se nousee paikaltaan
Kuin ei ois ollutkaan hymynhäivän saan
Tän veijarin mä tunnen jostakin
On otteet enkelin taivaan tai Helvetin
Tän veijarin mä tunnen jostakin
On otteet enkelin taivaan tai Helvetin