Hormoonihuulet
Olin menossa ostamaan keulaa
Vanhaan soutuveneeseeni
Lempäälän maatalous näyttelystä
Ja siinä samassa ohit'seni kiiruhti
Huikaisevan turpea huulinen nainen
Mä oitis samaan tahtiin sovitin
Myös omat askeleeni
Olen hormoonihuulille näht'
Niin vastaanottavainen
Mä aprikoin mielessäin
Miten kauas mahtaa hän kulkee
Kun Lempäälän raja jo alkoi häämöttää
Kysyäksein häneltä suoraan
En ollut tarpeeksi julkee
Kun hän kääntyi ja sanoi:
"Mennään meille ryyppäämään"
Hän tarjosi viinaa ja minä join
Hän tarjosi lisää ja pahoin voin
Hän kävi kiinni mun ainoaan
Mut silloin onnistuin mä sammumaan
Siitä aamusella sitten heräsin
Ja varovasti ympärilleni kurkin
Oli nainen poissa ja minä
Niin peijakkaan krapulainen
Seinällä roikkui kuva Ronald Reaganin
Koivistonkin
Ja jumalaare nurkassa liehui lippu
Tuliauton punainen
Hän tarjosi viinaa ja minä join
Hän tarjosi lisää ja pahoin voin
Hän kävi kiinni mun ainoaan
Mut silloin onnistuin mä sammumaan
Vieläkin silloin tällöin mieltäni kaikertaa
Tämä ihmeellinen muisto
Jonka täällä nuorena poikana täällä
Lempäälän salomailla koin
Se oli ilikeetä ja ihanaa
Sе oli sellainen oikea onnеn päivä
Minä puolestani olisin nauttinut vielä
Muutaman näkäräisen täällä ravintola
Neljässä Pilarissa
Mutta tämä kaluunakaula sanoi et on
Tainnut poikaa purra pienet näkäräiset
Minä sanoin et saamari jumalaare
Pure muutakun mäkäräiset
Katkeruus palaa mieleeni ollessani
Varsinkin kun muistan
Että olin vielä soutelemassa
Lempäälän kanavassa ja törmäsin
Siinä siihen aallonmurtajaan
Ja minulta murtui soutuveneen
Etukeula voi voi!
Se oli sellainen onnen päivä näin on