Gleb
se oli kuin noituutta:
ei kyetty ksittmn,
kuinka suurmiehikin Gleb
ivallaan sai itkemn!!
mursi muutamalla sanalla: lause tai kaksi!
hnt alettiin kutsua teurastajaksi.
koko kyl oli kovin uninen,
vain valossa
alkavan aamun viel
saunottiin juhlatalossa:
oli suureen neen maailmalta melskaamaan
ylpistyneet herrat tulleet lapsuusmaisemaan.
Gleb tiet tulokkaista, lht tekee,
vet niskaan pitkn viitan, viestintuojiin
vilkaisee...
hlmt soittakoot suitaan,
hlmilkt vaan,
pian tulee teurastaja:
tulee teurastamaan,
nolaamaan kysymyksilln
ja jo koht silln teurastaa.
ja teurastaa kuin sian!
"epmukavaa?
sep mukavaa!"
Lylyss niille, jotka ei osaa el,
naurettiin,
kaukaa tuodut hienot juomat
kiuasvesiksi viskottiin,
Gleb ovella lakkia riisuu, paljastaa pn,
koputtaa ja koko kyl pit henken...
"kylpyvieraitako?
katsotaanpas!" ,huudetaan
"herrat, en ky kylpemn nyt-
asiani vie hetken vaan"
oli hetken hiljasita, ja kun poistuessaan
kahdet kasvot kalvenneet nousi saunan ikkunaan
katsomaan tuon tumman hahmon pen vait, niin
taas teurastajan teurastanenn tiedettiin...
hlmt soittakoot suitaan...
Gleb on julma mies,
mutta kuitenkin nyr:
miettii usein, ett varmasti
joku toinen julmuri jossain
teurastaa
viel hntkin
etevmmin.