Tervaskanto

Ei maailma minulle auennut
Ei kotini ovi liioin
Oli lukko luontonsa muuttanut
Kun muita maita piioin
Ei talo kysynyt, vastannut
Tyhjyys ikkunasta katsoi
Kun porttiaisaa kannatin täysin päin
Tyhjin vatsoin

Ei taivas minulle auennut
Ei krouvin ovi liioin
Siellä hiukset ovat sliipatut
Suut pyyhitään kangasliinoin
Ja kaulus hohtaa platinaa myös hovimestarilla
Samaan aikaan kaarnalaivani keinuu
Kölistään karilla

Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja
Pieniä, ohuita lastuja vuolen tervaskannosta
Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja
Onnen ohuita kunnes kuolen, tervaskannosta

Eivät ovet minulle auenneet mut
Ei myöskään arkun kansi
Juuret versovat tuoksua tukevaa
Joka minutkin paransi
Enää kaiva ei mieli multia
Ei ole sydän musta
Vaikka tuulikello hiljaa soittaa
Yössä tritonusta

Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja
Pieniä, ohuita lastuja vuolen tervaskannosta
Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja
Onnen ohuita kunnes kuolen, tervaskannosta
Tervaskannosta, tervaskannosta