Yö kerran unhoa annoit
Olavi Virta
[Säkeistö 1]
Yö kerran unhoa annoit
Väsyneenä helmaasi jäin
Minut unten maille sä kannoit
Sadun kauniin unessa näin
[Kertosäe 1]
Minä jäin jälleen katseesi tuon armahan
Hymyn suloisen kirsikkasuun
Uskoin silloin onnehen varmaan
Uskoin unelmiin ja haaveiluun
[Säkeistö 2]
Yö kallis sinua kaipaan
Kulta kaunista satujen maan
Aatos liitää onneni aikaan
Muistot sinne sen kuljettaa
[Kertosäe 2]
Minä näin jälleen katseesi tuon armahan
Jälleen hymyilee kirsikkasuu
Valo täyttää iltani harmaan
Surut synkät jo pois unhoittuu
Valo täyttää iltani harmaan
Surut synkät jo pois unhoittuu