Tuntematon potilas [Vain elämää kausi 12]

Mun kotiin murtaudutaan joka yö,
Mä oon varma et ne on yläkerran jätkät
Kuivamuonatkin ne kaapista syö
Ja tuhkakuppiin jättää Boston-sätkät
Olen kyllästynyt pelkäämään,
Siks nukun pistooli mun tyynyn alla
Sitä tottunut oon käyttämään
Se mua palveli jo rintamalla

Stalin valtas tänään Helsingin, siitä hoitajalle ilmoitin
Ja maastoidun sänkyni alle, tietenkin
Ne toi taas uuden pillerin, sen patjan väliin piilotin
Tämä tauti vei järjen, vaikka vastaan taistelin

Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Olen jo nähnyt tämän elämän, kaiken sain ja vielä enemmän
Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Tahtoisin lähteä kuin sotilas, terveisin tuntematon potilas

Viime kerralla kun vaarin näin
Ei se enää mua tuntenut
Kunto romahtanut alaspäin
Raatteentielle takas kadonnut

Sain eilen soiton hoitokodista
Vaari pois on päässyt sodista
Vaikka itken, mä uskon,
Että vielä me tavataan
Kun sinun arkkua me kannetaan
Poikki kävelemme kirkkomaan
Nyt ymmärrän pyynnön,
Joka sai minut suuttumaan

Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Olen jo nähnyt tämän elämän, kaiken sain ja vielä enemmän
Kuule mun toive, mä haluan pois
Eikö aikani täynnä jo ois?
Tahtoisin lähteä kuin sotilas
Terveisin tuntematon potilas