Haavemaailma

Oon oottanu sua niin pitkään
Eikä tää tuu muuttuu mikskään
En oo jaksanu yrittää, ku voisin tehä työt, mut sekään ei vaan riitä
Oot sä harkinnu ees soittavas?
Joskus toivonu, et tuun takas?
Ehkä epäilly satuttavas?
Voin sanoo rypeväni surussa
Eikä viskivirrast oo apuu
Koskenkorvan taa se unohtuu
40 volttii eikä näy kipuu
Voin lupaa että tuut katuu
Etkä koskaan tuu mua unohtaa
Katot mua myöhemmin kuvista
Enkä mä ees muista sun nimeä
mut ois mahollista, et oisit mun vierellä
Turhaan mä anon
Toivon, et välittäisit niin, ku sä sanoit, mut toist sanoo teot
Ja sun on pakko puhuu suoraa
Iha sama, vaik mun haavemaailma romahtaa

Oisin tarjonnu sulle sit mitä vaa
Nii voitko kertoo miks muut tuli ekana
Oot piilos noiden tekosyiden takana
Miks toivoin, et tää päättys eri tavalla
Ei niin hajalla
Turha toive taas
Ehkä se oli vaan liikaa
Pyytää, et sun kaa voitas voittaa

Vaikka teet
Tälleen aina
Annan anteeks enkä sua kaihda
Enkä opi
Mutten luota
Silti toivon ettet meitä hautaa
Aina ku puhutaan sä sanot, et on mukavaa
Ja sit kun joskus palataan sä feidaat
Sanot ettet jaksa, mut teet sen toisen kanssa
Ja ku kysyn, että miks nii et vastaa
Ehkä viskivirrast on apuu
Koskenkorvalla se varmistuu
40 volttii eikä lähe kipu
Ja mä toivon, että tuut katuu
Etkä ikin tuu mua unohtaa
Tajuut sen ehk sit, ku kaulas kultaa
Ja sanon etten muista sun nimeä
Mut toivon, et oisit pysyny mun vierellä

Oisin tarjonnu sulle sit mitä vaa
Nii kerro miks muut vittu tuli ekana
Oot piilos noiden tekosyiden takana
Miks toivon, että tää päättys eri tavalla
Ei niin hajalla
Turha toive taas
Ehkä se oli vaan liikaa
Pyytää, et sun kaa voitas voittaa