Ei milloinkaan

Kun lähden kotoani pimeällä
Otan puukkoni mukaan
En siksi, että pelkäisin
En itseäni varten
Vaan siksi jos matkallani
Korpin kohtaisin
Isoäitini sanoi aina
Kuinka korppi valkea
Korppi valkea lupaa
Se lupaa kuolemaa
Se on taakkani
Se on velvollisuuteni
Korppi sanoi aina
Kuinka minusta ei koskaan tule mitään
Ei milloinkaan
Se on osa minua
Se mahdollistaa suruni
Vihaan rakastaa sitä
Puukolle ei tule käyttöä
Ei milloinkaan