Mettään
Mettä muuttui eläväksi
Kun kahden puun välissä hiisi
Karvainen ja saarnaava
Maan henget nyyhkyttivät
Heinän tuoksua koko maailma, kuuluu etäistä laulua
Sysimustat tuulet puhkuvat paksua synkkää sumua
Mettään kun tulenpalavana hietaan jalat painuvat
Mettään kun tulenpalavana hietaan jalat painuvat
Mettään kun tulenpalavana hietaan jalat painuvat
Mettään kun tulenpalavana hietaan jalat painuvat
Sen utuinen harso kietoo otteeseen
Keinuen varjojen syvyyksiin hämärä käy
Liekit tulen nöyrää sielua tanssittaa
Ja tuulet joka sen sammuttaa
Puen palttooni paksun sen alle peittelen haaveeni
Muuten en halaja enkä saa
Elää luonnossa voima, keinuttaa sylissä säteiden
Pilvet, virrassa, tuulen kantavassa, sointi tuulen, tanssi auringon
Mutta kun tulevat sateet, raivoavat siinä kurkihirret koetuksella
Kipin kapin juosten alta pois mutta virtaanpa sukelsivat
Mettään kun tulenpalavana hietaan jalat painuvat
Mettään kun tulenpalavana hietaan jalat painuvat
Mettään
Liekit tulen nöyrää sielua tanssittaa
Ja tuulet joka sen sammuttaa
Puen palttooni paksun sen alle peittelen haaveeni
Muuten en halaja enkä saa
Liekit tulen nöyrää sielua tanssittaa
Ja tuulet joka sen sammuttaa
Puen palttooni paksun sen alle peittelen haaveeni
Muuten en halaja enkä saa