Kauniita sieluja
Kuolemansellin nurkassa
Kolme hämärää hahmoa
Miettii kuinka saattoikaan nyt käydä näin
Yksi on siellä murhasta
Tai puukkoleikistä turhasta
Kun humalassa jotain huitoi sinnepäin
Sanotaan että toinen on
Aivot räjäytysverkoston
Hän joutuu yksin kaikki syytteet kantamaan
Oikeuden päätös on hirsipuu
Syynä se että tuppisuu
Ei aio käydä ketään ilmiantamaan
Ikävä ikävä, sanomaton ikävä
Mennyttä aikaa ja vapauttakin
Kaikilla kolmella on vain toinen toisensa
Mutta yksi tiesi että löysi jotakin, löysipä hyvinkin
Hän löysi kauniita sieluja
Kun pinnan päältä raaputti rapaa
Niin kauniita sieluja
En ehkä milloinkaan tapaa
Vaan minne joutuu ne sielut
Kun kaikki muu tuhoutuu
Tuomaritkaan sitä tiedä ei
Ja parempi on ettei
Sen kolmannen rikos on mysteeri
Vuodet livahti liukkaasti
Ja muutamista ei voi muistaa päivääkään
Ehkäpä selviää tuo työ
Kun tuoli kehoon sähkön lyö
Eikä ilmaan nouse hengenhäivääkään
Ikävä, ikävä, sanomaton ikävä
Rakkaita joita ei näe enää
Kaikilla kolmella on vain toinen toisensa
Puukottaja, pommimies ja kolmas sekopää
Vaan jokainen käsittää
Nyt löysi kauniita sieluja
Kun pinnan päältä raaputti rapaa
Niin kauniita sieluja
En ehkä milloinkaan tapaa
Hän löysi kauniita sieluja
Kun pinnan päältä raaputti rapaa
Niin kauniita sieluja
Et ehkä milloinkaan tapaa
Vaan minne joutuu ne sielut
Kun kaikki muu tuhoutuu
Tuomaritkaan sitä tiedä ei
Ja parempi on ettei
Nuo kolme kertaavat kauniita ja
Joskus kauan aiemmin
On paljon katumista
Enemmän on hyvää kuitenkin
Ei pahaa sanaa mistään
Ei elämistä ainakaan
Ei kuolleistakaan koska
Kohta käyvät viereen makaamaan