Kuningaskobra

On piilossa viidakon
Suojassa temppelin raunion
Valtakunta viimeinen
Silmälasikäärmeiden
Vain viidakko tuntee sen

Illan tullen tanssimaan
Kobrat saapuu piilostaan
Rauniolla kimaltelee kuu
Kobra vanhin valkoinen
Nousee pystyyn huojuen
Viidakosta soitto kantautuu

Niin piilossa viidakon
Marmoripaasilla raunion
Alkaa tanssi hiljainen
Silmälasikäärmeiden
Vain viidakko kuulee sen

Kun kruununsa kultaisen
Kobrista vanhin jo valkoinen
Kuuta kohti kohottaa
Uuden loisteen paadet saa
On aika nyt tullut sen

Vartijana aarteiden
Kobra vanha valkoinen
Nähnyt on myös loiston palatsin
Mutta voimat viidakon
Voittaneet jo kiven on
Murenee jo pinta marmorin

On kobrien kuninkaan
Aika nyt luopua kruunustaan
Kobra vanha valkoinen
Tanssii kauas kadoten
Niin viidakko peittää sen