Liisa pien
Jo lapses nukkuu, tahdot uniinsa sukeltaa
Ja kaataa kaikki ovet pois
Sun toivees hukkuu, vaikka koitat todistaa
Et kaikki kohdallansa ois
Ja lapses herää ja huutaa
Niille selittää voi et mitä kaikki tää on
Nää tummanpuhuvat portit yöstä aamuun
Ja niistä vain mentävä on
Ja miehes nukkuu, varmistat ett se hengittää
Sä kosket hiljaa suuta sen
Niin kaikki nukkuu, viini päätäs lämmittää
Kun korkkaat pullon viimeisen
Sä olit päivällä Lions-clubin
Myyjäisten kruunu mutta kuinka on nyt
Et tunne kuuluvas sinne
Muistit kai minne oot sydämes jättänyt
Nyt olet ruskee kiintee leidi
Odd Fellow miehes nukke siis
Vaan Lady-like sä tuskin oot
Kun öisin sammut kyyneliis!
Liisa pien äiti, mä pelkään niin
Kun minut tänne jätettiin
Moka kännyyn tungettiin
Ja hiekkaa silmiin heitettiin!
No mitä tapahtuu mulle nyt?!
Mut kuka tähän on teljennyt?!
Mä hiekkalaatikon yli nään
Ja tahdon kiivetä elämään!
Liisa pien
Ja niinkuin näät, käy tuska joskus jokaiseen
(ei, ei, ei) ja talvi saapuu varkain niin
(ei, ei, ei)
Niin ilta sinuun iski, vain hän ja baaritiski
Sä niihin tarrauduit ja jäit, kiinni jäit!
Liisa pien
Ja aika sauvoo eteenpäin
Se huules kaaren kivettää
Ja rintas painuu sisäänpäin
Sen tuuli öinen lävistää!
Sun unelmas, no niin, sä tiedät it'sekin
Sä niiden kautta elit niin
Ne täyttyessään muutti sinusta loputkin
Ipiste uuteen porvariin
Nyt sull on leijonaviirit
Kasvisdieetti rankka jutut societeen
Jäi mulle toveripiirit, usko huomiseen vankka
Sille työtäni teen
Nyt olet ruskee kiintee leidi
Odd Fellow miehes nukke siis
Vaan Lady-like sä tuskin oot
Kun öisin sammut kyyneliis!
Liisa pien