Kumipuiden kuolema

Siellä oli meri ja meren kuuman yllä karu kivinen kuu
Siellä viidakon soturit rantakapakkansa huhuissa juopuu
Minä otin oluen, minä, keltanokka, kiho vieraan maan
Minäkin kelpasin kun yö laski lapsiaan

Siellä minä olin, missä mustat miehet juhli vapauttaan
Missä Coca-Cola Jeesus piti huolta laumastaan
Aina kumipuiden kuolemaan

Minä kuulin leijonan liikkuvan kivisen kuun alla
Sataman kajo houkutti kissoja viidakosta kaupunkiin
Minä kuulin yhtiön olevan suurempi kuin Jumala
Lempeä oli viidakon usko sivistyksen ihmeisiin

Siellä oli toivo kuin silkkipaita yllä köyhän maan
Ja Firestonen prinsessa veti kehityksen kelkkaa
Kohti kumipuiden kuolemaa