Yöllisiä

vain niminä muistamme heidän nyt kulkevan
hämärään kahlaten ohitse historian
ja nuo olennot kuin oma äänesi
puhuvat sinulle vain kun et kuuntele

eläinjumalat hirviönaamioin ihmisenvartaloin
luopuvat mahdistaan muuttuvat saduksi vain

kun heräsit unesta huutoo

sta itkien raahaudutkaan

kaikki anteeksi annettu
kannettu valkeat lakanat narulle kuivumaan
ikkunat pesty ja pihamaa lakaistu
uni kuin häpeillen vuoteeseen jätetty on

sanat katkeaa askareet päättyy
kun salojen takana petojen mylvintä
räikkien rääyntä käy