Rikkisuudeltu

Nainen makaa yksin vuoteellaan
Peitto turvanaan
Ääriviivat vartalonsa piirtää kuvan
Seinään valkeaan
Siinä näkee hiekkadyynin jota
Karavaani vaeltaa keidasta se janoaa
Vaan keidasta ei löydy päältä maan

Sydäntä ei kierrättää voi
Siinä liikaa mustaa on
Sydäntä ei kierrättää voi
Se on miltei loppuunkulunut

Vaan sillä on ruusuja sormenpäissä
Ja sillä on sieluja seit'semän
Sillä on liekit hännännokassa
Huulet on suudeltu rikki

Mies on yksin huonessaan
Tyhjä lasi kourassaan
Puhunut on henki pullon
Kertonut niin monta tarinaa aina samat
Aina lohdulliset ovat neuvot viisaamman
Lisää niitä janoaa vaan lisää ei
Nyt löydy päältä maan

Sydäntä ei kierrättää voi siinä iso reikä on
Sydäntä ei kierrättää voi
Se puhki on palanut
Enkä mä tiedä sitä missä mun kotini on

Vaan sillä on ruusuja sormenpäissä
Ja sillä on sieluja seit'semän
Sillä on liekit hännännokassa
Huulet on suudeltu rikki

Sillä on ruusuja sormenpäissä
Ja sillä on sieluja seit'semän
Sillä on liekit hännännokassa
Huulet on suudeltu rikki